SOITA AUTTAJILLE 2,00€/min + pvm.
SOITA AUTTAJILLE 2,00€/min + pvm.

Spiritismi avaa ovet tuonpuoleiseen todellisuuteen

Kuolema ja sen jälkeinen elämä sekä henkimaailma on kiehtonut ihmistä aikojen alusta lähtien ja erilaisia keinoja ottaa henkiin yhteyttä tunnetaan sankat määrät ympäri maailmaa eri kulttuureissa. Ajatus siitä, että meedio voi ottaa yhteyttä henkiin, ja henget todellakin pystyvät olemaan meihin yhteydessä, on ydin jonka ympärille spiritismi muotoutuu.

Spiritismi

tulee latinan kielen sanasta spiritus, joka tarkoittaa henkeä. Spiritismiä esiintyy kaikissa uskonnoissa katolisuudesta pakanuuteen osana niiden uskonnollisia käsityksiä. Uskonto se ei kuitenkaan ole, vaikkakin on olemassa spiritistisiä ryhmiä, jotka kutsuvat itseään kirkoksi. On arvioitu, että maailmassa on noin sata miljoonaa spiritistiä, joista 35 miljoonaa asuu Brasiliassa. Euroopassa on spiritistejä noin 20 miljoonaa.

Spiritismissä meedio ottaa yhteyttä henkimaailmaan. Meediot työskentelevät eri tavoin ja yhteydenottoon on monia eri tapoja. Jotkut vaipuvat eräänlaiseen transsia muistuttavaan tilaan, jossa he antavat henkimaailman ottaa itsestään vallan. Tällöin meedioiden valvetajunta häviää eivätkä he muista, mitä transsin aikana on tapahtunut. Toiset meediot näkevät vainajia ja saavat näiltä viestejä intuitionsa kautta. Jotkut antavat olentojen ottaa itsensä valtaansa vain osittain, jolloin he näkevät vainajia, mutta säilyttävät myös oman persoonansa session aikana.

On myös meedioita, jotka välittävät viestejä tuonpuoleisesta automaattikirjoituksella. Fyysisten meedioiden sanomisia taas seuraa yleensä fyysiset ilmiöt. Esineet leijuvat ilmassa, tyhjyydestä kuuluu ääniä, soittimet soivat itsestään tai henget aineellistuvat ja meedion kehosta näyttää erittyvän niin sanottua ektoplasmaa, mystistä ainetta, joka voi joskus muodostaa kokonaisia hahmoja. Nämä todennäköisesti ovat yhteyttä ottavia henkiä.

Istuntojen muuttuva luonne

Nykyajan spiritismin edelläkävijöinä pidetään muun muassa Emanuel Swedenborgia (1688-1772), Allan Kardecia (1804-1869) ja Franz Anton Mesmeriä (1734-1815). Sen suosion käynnistänyt tapahtuma sijoittuu New Yorkiin, jossa 31. maaliskuuta 1848 teini-ikäiset sisarukset Margaretta ja Catherine Fox alkoivat kuulla kodissaan koputuksia ja kolinaa. Jotta metelöijän henkilöllisyys selviäisi, kehitettiin eräänlainen koodijärjestelmä, jonka avulla koputtelijaan onnistuttiin saamaan yhteys. Hän vastasi olevansa kuollut kulkukauppias, jonka talon aikaisempi omistaja oli murhannut ja haudannut kellariin. Tutkimuksissa kellarin lattian alta todellakin löytyi jäännöksiä ruumiista, ja myöhemmissä tutkimuksissa luuranko sekä kulkukauppialle tyypillinen tinalipas. Uutinen tapahtumasta levisi valon nopeudella ympäri maata, ja Foxin sisarukset aloittivat uran kiertelevinä ammattimeedioita. Spiritismi levisikin juuri kiertelevien meedioiden välityksellä, ja vuoteen 1855 mennessä Yhdysvalloissa oli jo miljoona spiritistiä.

Spiritistiset istunnot olivat pitkälti showta, joissa tavarat lentelevät ja henget materialisoituivat. Niistä innostui niin tavallinen kansa kuin Euroopan kuningashuoneet, joissa meediot kävivät pitämässä istontoja tilauksesta. Toinen maailmansota kuitenkin muutti kokoontumisten luonnetta, kun ihmiset halusivat yhteyden rintamalla kuolleisiin läheisiinsä. Niiden tunnelma vaihtui syvällisiksi yhteydenotoiksi henkimaailmaan, mikä on säilynyt istuntojen piirteenä tähän päivään saakka.

Ouija-lauta antaa viestejä tuonpuoleisesta

Spiritismin ollessa Yhdysvalloissa muoti-ilmiö, syntyi sen oheen muutakin jännittävää. Vuonna 1891 sanomalehdet mainostivat niin sanottua puhuvaa lautaa, jota myytiin pittsburgilaisessa lelukaupassa lautapelien kanssa. Sitä markkinoitiin taianomaisena laitteena, joka vastaisi kysymyksiin menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta ”suurenmoisella tarkkuudella” ja avasi yhteyden ”tutun ja tuntemattoman, materiaalisen ja immateriaalisen” välillä. Sen hinta oli 1,50 dollaria. Tämä peli, ouija-lauta, oli alusta lähtien hittituote.

Ouija-laudassa on aakkoset aseteltuna puoliympyröihin ja sen alla numerot nollasta yhdeksään. Toisessa yläkulmassa lukee kyllä, toisessa ei, ja laudan alareunassa lukee hyvästi. Kysyjät laittavat sormensa pisaran muotoiselle levylle ja esittävät kysymyksen henkimaailmassa oleville olennoille. Pisara liikkuu laudalla siirtyen kirjaimesta toiseen muodostaen sanoja vastaukseksi. Oletus on, että viestin henki liikuttaa pisaraa ja antaa näin viestin sen kautta.

Ouija-laudan historia on yhtä mystinen kuin sen toiminta ja sitä on tutkittu harvinaisen vähän ottaen huomioon sen kuinka ikoninen esine se on. Jotakin tietoa on onnistuttu kuitenkin tonkimaan.

Huvituksesta kauhuksi ja takaisin

Ouija-lauta sai alkunsa 1800-luvulla Yhdysvalloissa aikana, jolloin spiritismin ansiosta henkien kanssa kommunikointi oli normaalia. Spiritismiä harjoittivat jopa hartaat kristityt, jotka suuntasivat seuraavana päivänä kirkkoon. Ihmisiä kuitenkin turhautti se kuinka kauan aikaa meni siihen, että henget antoivat selkeitä vastauksia. Yksi tapa oli esimerkiksi sanoa ääneen aakkosia ja odottaa, minkä kirjaimen kohdalla henki koputti. Se oli tylsää ja aikaa vievää. Ihmiset janosivat nopeampaa kommunikointia henkien kanssa ja kun Kennard Novelty Company huomasi tämän tarpeen, ihmiset saivat sitä, mitä tilasivat.

1886 uutisoitiin uudesta ilmiöistä Ohiossa, Ouija-laudasta, jonka liikemies Charles Kennard haistoi hyväksi liikeideaksi. Useiden sijoittajien avulla hän sai pitkän prosessin jälkeen haettua laudalle patentin ja valmistus aloitettiin.

Vaikeat ajat lisäsivät Ouija-laudan käyttöä. Ensimmäisen maailmansodan, kieltolain ja suuren laman aikaan ihmiset hakivat pakoa arjesta ja lohdutusta ylhäältä. Lauta oli monen iltapuuhde ja tarjosi vastauksia kiperiin kysymyksiin. Lehdet uutisoivat ihmisten tarinoita ja kokemuksia laudasta ja muutenkin sen käyttöön suhtauduttiin luonnollisena osana elämää. Siltä haettiin vastauksia vakaviin kysymyksiin, mutta se oli myös huvitusta.

Manaajasta avaimeksi helvettiin

Kaikki tämä loppui kirjaimellisesti yhdessä yössä vuonna 1973, kun elokuvateattereihin tuli Manaaja. Siinä 12-vuotias tyttö Regan joutuu demonin valtaan pelattuaan Ouija-lautaa. Elokuvan jälkeen mikään ei ollut entisellään. Lautaan alettiin suhtautua kuin se olisi paholaisen luomus ja avain helvettiin. Se alkoi esiintyä kauhuelokuvissa ja -kirjallisuudessa, viihdeteollisuuden ulkopuolella siitä puhuttiin saatanan kommunikointivälineenä. Lautaa kyllä edelleen ostettiin, mutta sen kiehtovan pelottavan maineen vuoksi, ei henkisyyden.

Nykyään Ouija-lauta on osittain päässyt pahasta maineestaan, on suosittua ajanvietettä ja sitä markkinoidaan myös massoille. Esimerkiksi yhdysvaltalainen nuortenvaatemerkki myy Ouija-lauta alusvaatteita, ja matkalla ennustamista varten laudasta on jopa älypuhelinsovelluksia.

Spiritismi ja spiritualismi sekoitetaan usein keskenään. Spiritualismi kyllä kehittyi yhteydenpidosta henkimaailmaan ja sitä harjoittavat myös meediot, mutta se on ennen kaikkea syvä elämänkatsomus. Spiritualistien mukaan kuolema on vain fyysisen kehon kuolema, jonka jälkeen kuolematon sielu jatkaa elämäänsä toisille tasoille, toisiin tietoisuuden tiloihin. Sielu jatkaa kehittymistään vielä tuonpuoleisessakin kulkien uusille tasoille kehityksen mukaan.

Spiritualistit eivät usko helvettiin, taivaaseen kylläkin. Sitä he kutsuvat Kesämaaksi. Se sijaitsee astraalimaailmojen korkeimmissa sfääreissä, joissa vallitsee täydellinen ikuinen rauha sekä harmonia. Spiritualismi uskoo ihmisen hyvyyteen. Tämän vuoksi ihminen ei tarvitse pelastusta. Hän on vastuussa omasta elämästään ja hänen on siitä syystä pidettävä ensiarvoisen tärkeänä omaa persoonansa ja henkensä kehitystä.

Spiritualistinen jumalkäsitys on yleensä panteistinen: Jumala on yhtä kuin kaikkeus. Spritualismissa yksilöllä on vapaus muodostaa oma vakaumuksensa, joten se ei edusta mitään tiettyä oppisuuntaa. Enemmänkin se on kokooma useimmissa uskonnoissa esiintyvistä universaaleista totuuksista ja se on saanut vahvasti vaikutteita teosofiasta ja New Agen ajatuksista.

Teksti Katja Pesonen

Vastaa