SOITA AUTTAJILLE 2,00€/min + pvm.

Mitä sanot itsellesi tänään – sen avulla luot tulevaisuuttasi

Oletko tänään kiittänyt itseäsi hyvin tehdystä työstä ja asiasta, jonka olet saanut valmiiksi? Vai sätitkö itseäsi kaikista niistä asioista, joissa et onnistunut tai et ehtinyt tehdä? ”Ääh, taas mä unohdin sen asian!” tai ”Miten mä en ikinä saa tätä tehtyä!”. ”Mun on aina pakko kuunnella tuota k*sipäätä, vaikka inhoan sitä!”. Muutama esimerkki siitä, mitä saatamme sanoa itseksemme. Samalla muokkaamme omaa elämäämme ajatuksilla, jotka pikkuhiljaa hiipuvat totuudeksi sisäämme. Asioiksi, joihin alamme uskoa. Halusimme niitä tai emme.

On hyvin tavallista, että ihminen on pahin itsensä suomija, koska me ihmiset käymme oman päämme sisäisiä keskusteluja keskimäärin 30.000-70.000 sanan verran vuorokaudessa. Siihen mahtuu paljon ja kaikkea. Mutta se, että oma sisäinen dialogi on jatkuvasti itseään vähättelevää tai mollaavaa, pikemminkin vähättelevää, vaikuttaa väistämättä omaan käsitykseemme itsestämme. Kun välitämme omaan alitajuntaamme huonoa viestiä omilla sisäisillä sanoillamme päivästä toiseen, tulee näistä sanoista niin voimakas uskomus itsellemme, että se totuus alkaa vaikuttaa elämässämme. Olipa se sisäinen mantra mitä tahansa. Hyvä tai huono.

Esimerkiksi jos aina sanot itsellesi, että ”minun tarvitsee laihtua muutama kilo” sanalla tarve on se heijastusvaikutus, että se tarve laihduttaa on ja pysyy, vaikka haluaisit olla 10 kiloa kevyempi. ”Miksi taas myöhästyin, vaikka olisin voinut olla ihan ajoissa paikalla?” ”Yritin kaikkeni, mutta silti en tunnu saavan sellaista työpaikkaa, jonka haluan.” Tässä on vain muutama esimerkki siitä, mitä me voimme sanoa itsellemme.

Sisäisen puheen muuttaminen itselleen paremmin toimivaksi ja palvelemaan sitä, mitä oikeasti haluamme vaatii keskittymistä omaan sisäiseen keskusteluun. Oma päämme muokkaa paljon enemmän uskomuksia, jotka joku, usein ulkopuolinen taho eli ihminen/ihmiset ovat meihin alun perin istuttaneet. Sisäisestä puheesta on voinut sinulle tulla itseään toteuttava totuus, johon olet alkanut uskoa.

Suositukseni on, että vaihdat kaikki sisäiset sanat ’tarvitsen’ siihen, että minulla on halu tehdä… Minä toivon, että… Minä tahdon, että… Minä voin… Silloin tekemisestä tulee aktiivista, minkä tärkein työkalusi mielen ohjaamisessa eli alitajunnassa käynnistyy. Aktiivinen ajattelu = aktiivinen tekeminen.

Samoin kaikki –isi -päätteiset sanat kuten voisin, haluaisin, toivoisin jne. voit korvata aktiivisilla preesensissä eli nykymuodossa olevilla sanoilla: minä voin, haluan, tahdon jne. sanoilla. Sillä tavoin voimme ikään kuin ”käskyttää” omaa mieltämme. Mutta muista, että teet sen aina positiivisesti, kuten ”Minä haluan voida paremmin kuin nyt. Teen sen eteen ruokavalion muutoksen ja lisään päivittäistä liikuntaa.” Tätä kaikki lehdet ovat täynnä, mutta se on se juttu, joka toimii meidän joka ikisen ihmisen mielessä. Olemme kaikki tässä suhteessa samanlaisia, mikä on lohdullista.

Sitten on tuo kuuluisa ’yrittäminen’. Ihminen yrittää kaikenlaista, mutta kun hän tekee asioita, alkaa tapahtua. Sen takia ”minä yritän” on hyvä vaihtaa ”minä teen” muotoon.
Se mitä mielemme, se meidän sisäinen mielemme myöskin laistaa, on kaikki ei- ja älä–sanat. Kun sanot itsellesi: ”Älä tee noin, vaan noin…” Sanot itsellesi huomaamattasi ”Tee noin…”

Silloin kun huomaat itsesi puhuvan itsellesi, yleensä alaviistossa asennossa, voit sytyttää mielessäsi STOP-merkin punaisin valoin. Se auttaa sinua huomaamaan, milloin puhut itsellesi asioita, jotka vähentävät sinua.

Sisäinen keskustelu on todella voimistavaa tai heikentävää, ja kaikki on siitä kiinni, mitä sanomme itsellemme. Muistathan olla kannustava itseäsi kohtaan. Kuvittele, että sisäinen keskustelusi on samanlaista kuin se, kun kannustat parasta ystävääsi tai rakkaimpiasi.

Olethan hellä itseäsi kohtaan. Nosta katseesi ylös kohti taivasta tai horisonttia, jolloin on sinun on huomattavasti helpompi olla myönteinen itseäsi kohtaan.

Kun haluat keskustella asiasta lisää, voit soittaa minulle, vastaan kysymyksiisi ja annan neuvoja.

Teksti: Marja Karasti

1 Vastaus
  1. meria

    Sanoin tänään itselleni: ”Minä vihaan tätä eläämäämi.” Olen joutunut kärsimään niin paljon niiden ihmisten taholta joiden olisi kuulunut rakastaa minua. Elämäni on pelkkää kuoleman odotusta minulla. ei mitään toivoa paremmasta, ei edes pientä unelmaa joka kantaisi minua. Niin monesti on pääni painnut pinnan alle, koska tulee hetki etten enää jaksa sieltä nousta?

Vastaa