SOITA AUTTAJILLE 2,00€/min + pvm.

Ajattele itsesi terveeksi – miten päänsärystä ja kolotuksista voi päästä eroon?

Monissa arkisissa keskusteluissa vilahtelevat terveysongelmat ja vaivat, esimerkiksi päänsärky, jumittuneet niskat ja selkäkivut. Syitä etsitään usein ympäristöstä. Päänsärky johtuu liiasta ruudun tuijottamisesta, tietokone jumittaa niskat ja selkä vihoittelee huonon patjan vuoksi. Mutta etsimmekö syyllistä väärästä paikasta? Voisiko olla mahdollista, että voisimme parantaa vaivat itse?

Ensiksi on syytä ymmärtää, että vaivat eivät johdu (pelkästään) ulkoisista syistä. Kaikki kivut ja kolotukset ovat viestejä, joita kannattaa opetella tulkitsemaan. Ja ei, ne eivät yritä viestiä uuden patjan tai ergonomisen tyynyn tarpeesta. Ne kertovat, että kannattaa katsoa omaan sisimpään ja kysyä itseltään, onko kaikki hyvin. Se on parantumisen ensimmäinen askel.

Neuvoja seuraavia askeleita tarjoaa esimerkiksi Ulvi Wirén kirjassaan Kehon viisaus ja mielen voima. Wirén on Tarton yliopistosta valmistunut lääkäri, joka työskentelee nykyään Suomessa hierojana ja refleksologina. Kirja ohjaa näkemään terveyden toisenlaisesta näkökulmasta, kuin mitä länsimainen lääketiede tarjoaa. Sen ydin paljastuu alaotsikosta: ”Ajatusten avulla terveeksi”.

Kirjan alkupuolella käsitellään näkemyksiä terveydestä, jotka paljastavat, miten mieli ja keho ovat yhtä, ja miten sairaudet ovat yhteydessä mieleen ja henkiseen hyvinvointiin. Ensimmäinen havainto, joka kyseenalaistaa kaavamaisen ajattelun on se, että ajatus aiheuttaa fyysisen reaktion. Niin: jos kiukuttaa tai jos on onnellinen, se tuntuu kehossakin. Tieteellisen maailmankuvan mukaiseen lääketieteeseen tällaisen päätelmän vieminen pidemmälle ei kuitenkaan istu, sillä se ei tarjoa aukottomia ja kaavamaisia selityksiä. Niinpä syvällisempiä mielen ja kehon yhteyksiä ei osata meillä tulkita.

Kuten monet toistuvista vaivoista kärsivät tietävät, kaikki ongelmat eivät poistu lääkkeiden tai ergonomian kohentamisen myötä. Wirén käy läpi eri ruumiinosia ja johdattaa näkemään niiden yhteyden mieleen. Niskasärky ei ole ainoastaan toimistotyöskentelyn tulosta. Jos niskakipu estää pään kääntämisen kivuttomasti, tilaa voi tulkita symbolisena: ”Et halua nähdä asioita uudesta näkökulmasta. Päätäsi on vaikea kääntää – sekä kuvainnollisesti että kirjaimellisesti”. Niskakipu saattaa  myös liittyä henkiseen taakkaan, joka syntyy velvollisuuksista ja vastuuntunnosta.

Samalla periaatteella, chakroja ja ruumiin eri puolia käsittelevien tekstien jälkeen, käydään läpi koko keho. Kun tekstejä on lukenut tovin, piirtyy kuva siitä, minkälaiset asiat meitä sairastuttavat. Näyttää siltä, että monet meistä elävät pohjimmiltaan onnettomissa suhteissa, teemme työtä, joka ei tyydytä ja olemme liian vastuuntuntoisia ja väärällä tavalla epäitsekkäitä. Kun emme ole pohjimmiltamme tyytyväisiä emmekä onnellisia, keho reagoi.

Wirénin kirja mainitsee paikoin syitä siihen, miksi niin monet meistä ovat onnettomia: ”Juuri kukaan ei myönnä, että kiire ja stressi saattaakin johtua kaikesta muusta, mitä ihminen haalii elämäänsä työn ulkopuolella. Kun kaikkea on tarjolla, kaikkea pitää myös saada, ja mahdollisimman paljon”. Laajempi analyysi maailman tilasta ja länsimaiden arvoista jää lukijan tehtäväksi. Tulee mieleen, miten meiltä puuttuu perinne, joka hoivaisi kehoa ja mieltä ja vähentäisi henkistä taakkaamme. Kirkko – joka suurelta osin ne aikaisemmat perinteet sysäsi syrjään – ei enää tarjoa monelle tyydyttävää maailmankatsomusta, mutta tieteellinenkin maailmankatsomus jättää vastaamatta moniin kysymyksiin. Tai oikeastaan se ei edes huomioi kaikkien kysymysten olemassaoloa.

Wirén ei kuitenkaan kehota vallankumoukseen, vaan katsomaan omaan sisimpään. Joskus onnellisuus ja tyytyväisyys vaativat rajujakin tekoja, kuten sairastuttavasta suhteesta tai työstä lähtemistä. Itseään on tarkkailtava, jotta oppii huomaamaan toimintatapansa ja korjaamaan ne. Olisi ollut kiinnostavaa lukea Wirénin lähtökohdan taustasta: siinä tuntuu olevan läsnä niin aasialainen tieto kuin traumojen purkaminen menneisyyteen katsomalla.

Jotkin kohdat saavat aikaan voimakastakin kyseenalaistamisen tarvetta. Sattumalle ei ole sijaa, vaan esimerkiksi kallovammakin tuo viestin: ”Jos pakottava tarve sisäiseen kasvuun on ristiriidassa ympäristön vaatimusten kanssa, voi pää kirjaimellisesti haljeta”. Lukija alkaa hanakasti kuvitella toinen toistaan kauheampia tilanteita ja miettiä, voiko kaiken oikeasti selittää sisäisillä ristiriidoilla tai vanhempien teoilla. Yksilön – etenkin lapsen – terveyden kannalta esimerkiksi väkivaltaa on vaikea ajatella tätä kautta. Sitä näkemystä, josta tällainen lähestymistapa seuraa, ei kuitenkaan avata. Mikä on siis kehon ja mielen syvempi yhteys: mistä ”mieli” kehoon tulee ja minne se kehon tuhouduttua päätyy?

Toisaalta voi olla hyväkin, että Wirén ei tarjoile eheää selitystä ja maailmankuvaa. Niin lukija joutuu miettimään näkemyksiään itse. Kirja myös johdattaa analysoimaan omia menneitä vaivoja ja niiden yhteyksiä elämäntilanteeseen, mikä voi olla hyvinkin opettavaista. Kääntöpuolena voi olla se, että alkaa analysoida ystäviään heidän vaivojensa kautta. Lisäksi Kehon viisaus ja mielen voima toimii myös käsikirjana, josta voi etsiä suuntaa erilaisten vaivojen tulkintaan niiden ilmaantuessa. Sen lopussa annetaan myös käytännön ohjeita, joista on varmasti hyötyä niillekin, jotka eivät kärsi kivuista tai sairauksista.

Kirja on epäilemättä kiinnostavaa luettavaa myös lasten kanssa tekemisissä oleville, joskin toivoa sopii, ettei se aiheuta syyllisyyden tunteita ja liiallista itsensä analysointia. Vaikka siinä sivutaan ravintoa lyhyesti, sen voi myös ajatella täydentävän keskustelua, jossa ravinto on ottanut paikan terveyden lähteenä ja kaikkivoipana vaivojen parantajana.

Lähde: Ulvi Wirén: Kehon viisaus ja mielen voima – Ajatusten avulla terveeksi

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Kuudesaisti.net sivustolla.

Vastaa